Metsähallitus

Metsäpeura on riistaeläin, joskin vuosittain kaadettavien eläinten lukumäärä on erittäin pieni. Hitaan lisääntymisen vuoksi peurasta ei välttämättä koskaan kehity vastaavaa riistaresurssia kuin vaikkapa hirvestä tai metsäkauriista.

Metsästystä säädellään pyyntiluvin, jotka myöntää Suomen riistakeskus. Vuoden 2003 jälkeen metsäpeuroja on metsästetty vain Suomenselän alueella.

Suomenselkä

Suomenselällä peuranpyyntiin lähdettiin lähes vuosisadan tauon jälkeen vuonna 1998. Alueelle palautusistutettu kanta oli kasvanut hyvällä vauhdilla ja seudulla eli tuolloin noin 650 peuraa. Osa laumoista oli alkanut liikkua varsin aktiivisesti peltoviljelyksillä. Hätyyttely ei auttanut, vaan syntyi vahinkoja ja ennen kaikkea vahinkokeskustelua.

Metsästyksen tarkoitus olikin estää vahinkoja maataloudelle. Pyynti kohdennettiin pelloilla vieraileviin laumoihin, jotta niiden arkuus lisääntyisi.

Pyyntilupamääriä nostettiin kannan kasvaessa. Peura muuttui yhä enemmän perinteisemmäksi riistaresurssiksi, joskin metsästys oli yhä edelleen pelloilta tapahtuvaa. Vahingot ja vahinkokeskustelu laantuivat kuitenkin samalla. Enimmillään peuroja kaadettiin metsästyskaudella 2006–2007, jolloin saalis oli liki 150 yksilöä.

Suomenselän alueen peurakannan seurannassa oli vuoden 2003 jälkeen viiden vuoden tauko. Lentolaskenta talvella 2008 paljasti, että kanta ei ollutkaan kasvanut odotetulla tavalla. Tämän seurauksena pyyntilupamäärää laskettiin voimakkaasti. Vuosina 2010 jälkeen kaatomäärät ovat olleet enimmillään muutamia kymmeniä yksilöitä reilun tuhannen peuran kannasta.

Suomenselällä peuran metsästyksellä on paikallista merkitystä. Metsästäjät kokevat lajin tärkeäksi osaksi alueen luontoa ja osallistuvat aktiivisesti kannan seurantaan edistäen sen suojelua. Mahdollisuus pienimuotoiseen pyyntiin pitää heidät motivoituneena näihin toimiin.

Kainuu

Kainuussa metsäpeurojen metsästys alkoi vuonna 1996 kannan kasvettua noin tuhanteen yksilöön. Lupamäärät olivat kymmenkunta metsäpeuraa vuodessa, ja vuosina 2001 ja 2002 noin 40 metsäpeuraa vuodessa. Metsästys lopetettiin Kainuussa vuonna 2003, kun havaittiin, että kanta ei enää kasva odotetusti, vaan päinvastoin kannan koko on kääntynyt laskuun.

Karjalan tasavalta, Venäjä

Hirven lisäksi metsäpeura on kautta aikojen ollut ihmiselle tärkeä riistavara Venäjän Karjalassa. Venäjän saamelaisten peurakultin mukaan ihminen on polveutunut ihmispeurasta. Saamelaiset ovat hyödyntäneet metsäpeuroja ensin metsästämällä ja myöhemmin peuroja kesytettiin ja jalostettiin. Metsästettävät eläimet ovat tarjonneet saamelaisille ravinnon, vaatteet ja tarvekaluja. Kesytettyjä peuroja käytettiin myös kulkuvälineinä.

1900-luvun alussa metsäpeurojen lukumäärä Karjalan tasavallassa laski jyrkästi. Metsästys kiellettiin ja kielto kesti 1970-luvun loppupuolelle, kunnes kannan koko ylitti 5000 yksilöä. Metsäpeuroja metsästetään pääosin alueilla, joissa on korkea asukastiheys (Louhen, Kalevalan ja Kemin piireissä). Villejä metsäpeuroja metsästettiin myös entisillä Karjalan poronhoitoalueilla, toisin sanoen peuranhoitoalueilla, sillä Karjalassa kesytettiin metsäpeuroja toisin kuin Suomessa, jossa kesytettiin tunturipeuroja poroiksi.

Metsästyksen säätelemiseksi julkaistiin suosituksia, jossa oli kesytetyn peuran sekä villin metsäpeuran ja komi-izman peuran risteymän kuvauksia ja tunnusmerkkejä. Metsästettävien eläinten lukumäärä ei ollut kovin suuri. Karjalan tasavallassa metsästettiin keskimäärin hieman yli 100 eläintä vuodessa.

1990-luvulla metsäpeurakannan koko on taas pienentynyt ja sen seurauksena metsästyskiintiötä pienennettiin. Vuodesta 1993 alkaen Segezhan piirissä metsäpeurametsästys kiellettiin kokonaan. Kiellosta huolimatta metsäpeurakannan taantuma on jatkunut, minkä vuoksi vuonna 2002 metsästys kiellettiin koko Karjalan tasavallan alueella.

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000