Metsähallitus

Kolmen vuosikymmenen takainen palautusistutuksen menestystarina halutaan nyt toistaa. Uudet palautusistutukset ovat perusteltuja, koska niiden avulla kyetään laajentamaan peuran nykyistä esiintymisaluetta, sekä mahdollisesti myös yhdistämään olemassa olevia esiintymiä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemän elinympäristöjen kartoituksen perusteella sopivia palautusalueita on ainakin Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon rajaseudulla, Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajaseuduilla sekä Pohjois-Karjalassa.

Palautusistutus suunnitellaan Metsähallituksessa vuosien 2014-2015 aikana yhteistyössä Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Työn rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Suunnitelmassa analysoidaan istutustoimenpiteen toteutusvaihtoehdot sekä niiden onnistumisen edellytykset.

Vaikka työssä on jo kertaalleen onnistuttu, niin palautusistutuksessa on toki edelleen kosolti haasteita. Myös uusi palautusistutus tulee olemaan monivuotinen prosessi, johon vaikuttavat eri tekijät tulee ennalta tunnistaa ja joiden hallinta tulee suunnitella tarkkaan. Suomalaisessa metsämaisemassa, petoyhteisössä, sorkkaeläinkannoissa, maatalouspolitiikassa ja ihmisten luontosuhteessa viime vuosikymmeninä tapahtuneet merkittävät muutokset tulee ottaa huomioon uuden palautusistutuksen käytäntöjä suunniteltaessa.

Palautusistutuksen tulevalla kohdealueella asuvan väestön näkemykset, sekä heidän toiveidensa ja odotustensa huomioiminen ovat avainasemassa istutuksen toteutuksen onnistumisessa. Tähän liittyen riistahallinnossa onkin jo tehty selvitys paikallisten ihmisten näkemyksistä koskien peuran mahdollista paluuta lajille parhaiten soveltuville alueille. Tulokset osoittivat, että metsäpeuraan suhtaudutaan kaikilla tarkastelluilla alueilla myönteisesti, ja että jokaisella alueella oli myös motivaatiota ja kykyä toimia metsäpeuran palauttamisen hyväksi. Selvitys kokonaisuudessaan löytyy alla olevan linkin takaa.

Juha Hiedanpää ja Jani Pellikka (2013): Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointi. Suomen Riista 59: 64–85.

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000