Metsähallitus

Metsäpeuran palautus 1970-luvun lopussa Suomenselälle viranomaisten, metsästäjien ja suojelutahojen toimesta on eittämättä yksi suomalaisen lajisuojelun menestystarinoista. Kymmenen peuraa - kaksi hirvasta ja kahdeksan vaadinta - tuotiin Kuhmosta Kivijärven ja Perhon rajalla sijaitsevaan totutustarhaan. Osa naaraista oli tiineenä saapuessaan ja vasoi tarhaan. Peurojen lisääntyessä niitä alettiin vapauttaa luontoon. Vapautetut yksilöt viihtyivät tarhan lähiympäristössä, Salamajärven kansallispuiston maisemissa.

Tarhaus lopetettiin vuonna 1984. Sen kuluessa alueelle oli vapautettu 21 tarhassa syntynyttä peuraa ja lisäksi muutama peura oli karannut omin neuvoin. Tarhasta päästetyt peurat olivat tarhauksen vielä ollessa meneillään ehtineet lisääntyä myös vapaudessa. Tarhauksen päättyessä Suomenselällä eleli nelisenkymmentä peuraa. Tästä sai alkunsa nykyinen yli tuhannen yksilön kanta.

Suomenselän kanta on elinvoimainen, mutta sen kehitys on syystä tai toisesta pysähtynyt noin kymmenen vuoden takaisiin lukemiin. Lääkkeet kannan kasvun jatkumiseen varmasti löytyvät, kunhan tietämys vasatuottoon ja nuorten yksilöiden elossa säilymiseen vaikuttavista eri tekijöistä pikkuhiljaa karttuu.

 

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000