Metsähallitus

Tutkimus ja seuranta

Tutkimus ja seuranta Suomessa

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) toiminnan ydinalueita ovat mm. riistavarojen kannanarviointi, ennustaminen ja tilastointi. RKTL laskee Suomen metsäpeurat helikopterin avulla 1-3 vuoden välein. Laskennassa toimivat apuna Suomen riistakeskus ja Metsähallitus. Paikalliset metsästysseurojen toimijat osallistuvat kartoittamalla metsäpeurojen elinalueita. Lentolaskennan avulla saadaan tietoon kannan koko sekä vasojen osuus.

Suomessa metsäpeurojen lukumäärä arvioidaan ”totaalilaskentana”, jolloin kaikki alueen metsäpeurat pyritään laskemaan. Laskenta suoritetaan talvella, kun metsäpeurat ovat suurissa laumoissa, eivätkä syvän lumen takia liiku paljoa. Totaalilaskentaa voidaan käyttää, kun talvilaumojen sijainnit tunetaan tarkkaan ja levinneisyysalue ei ole kovin suuri.

RKTL aloitti metsäpeurojen pannoituksen satelliittiseuranta- eli GPS-pannoilla vuonna 2006. Seurannan avulla saadaan tietoa mm. vaelluskäyttäytymisestä, laidunalueista, kuolleisuudesta, vasatuotosta ja vasojen selviämisestä. Pannoitukset tehdään yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Peuroja on otettu kiinni aitojen avulla, moottorikelkalla, passittamalla tai helikopterista nukutuskiväärin avulla. Nykyisin käytetään ennenkaikkea helikopterimenetelmää sen tehokkuuden takia. Vain metsäpeuravaatimia pannoitetaan. Hirvaiden kaula turpoaa kiima-aikaan, eikä niiden pannoitus ole siksi turvallista.

Lisäksi RKTL ja Suomen riistakeskus keräävät havaintoaineistoa metsäpeurojen laumarakenteesta. Seuranta on tehokkainta tehdä syksyn kiima-aikaan, jolloin peurat viihtyvät avoimilla paikoilla laumoissa. Aineiston perusteella saadaan tietoa muun muassa vasojen ja eri ikäryhmien osuuksista.

Tutkimusten ja seurannan tuloksia käytetään apuna Suomen metsäpeurakannan hoidon suunnittelussa.

Tutkimus ja seuranta Karjalassa

Karjalan tutkimuskeskuksen biologian laitoksen eläintieteen laboratorio seuraa metsäpeurakantaa Karjalan tasavallassa. Yksi menetelmistä on lumijälkien linjalaskennat, joiden avulla voidaan seurata eläinten määrää ja levinneisyyttä talvikaudella. Lumijälkilaskenta on tehty Karjalan tasavallassa vuosittain vuodesta 1964 lähtien. Lentolaskentaa on käytetty 1960-luvulta lähtien satunnaisesti. Vuonna 2014 metsäpeurakannan määrää ja levinneisyyttä arvioitiin kattavasti helikopterin avulla osana Karelia ENPI CBC -hanketta. Kannan tilaa tutkitaan myös kenttätutkimuksin, joita suoritetaan eri vuodenaikoina.

1980-luvun loppupuolella aloitettiin yhteistyö suomalaisten kollegoiden kanssa suomalais-neuvostoliittolaisella metsäpeura-hankkeella. Projektin puitteissa tutkittiin eläinten liikehdintää radioseurantapantojen avulla ja metsäpeurojen laidunalueiden tilaa. Jälkimmäisen tutkimuksen yhteydessä arvioitiin erityisesti jäkälän kattavuutta metsäpeurojen keskeisimmissä elinympäristöissä.

Myös Karjalan metsäpeuran taksonomisen aseman tutkimukseen kiinnitettiin paljon huomiota. 1990-luvulla kerättiin aineistoa (kalloja), joiden perusteella suoritettiin kraniometrinen analyysi ja määritettiin Suomen, Karjalan, Arkangelin ja Murmanskin alueilla elävien metsäpeurojen sukulaisuusaste. Metsäpeurojen geneettisen monimuotoisuuden tutkiminen aloitettiin suomalaiskollegojen kanssa osana Life-hanketta (1998-2001). Vuonna 2013 tätä työtä jatkoivat moskovalaiset tutkijat Severtsevin ympäristöongelmien ja evoluution laitoksesta.

Suomalaisten ja venäläisten yhteishankkeen (2013-2014) tuloksena laadittu toimintasuunnitelma yhteistä kannanhoitoa, tutkimusta ja seurantaa koskien.

Kuva: Metsäpeuravaadin on nukutettu pannoitusta varten. 

Kuva: Lentolaskenta, metsäpeuratokka jäällä.

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000