Metsähallitus

20 000 vuotta sitten Fennoskandia ja Venäjän Karjala olivat kokonaan jään peitossa.

Jääpeite noin 10 000 vuotta sitten. Villipeurat saapuvat idästä ja kaakosta. Näihin aikoihin villipeurasta lajiutui metsäpeura. Tumma alue: metsäpeurojen levinneisyys. Sininen: jäätä.

Noin 7200 vuotta sitten. Metsäpeurat levittäytyvät jääpeitteen pienentyessä.

Metsäpeurojen levinneisyysalue oli laaja vielä 1600-luvulla. Joidenkin lähteiden mukaan Ruotsin alueen esiintymät saattoivat muodostua myös poroista.

1700-luvulla esiintymisalue supistui.

1800-luvulla esiintymisalue pieneni ja pirstaloitui merkittävästi myös Suomessa.

Viimeiset metsäpeurat tavattiin Suomessa 1900-luvun alussa Kuhmon alueella.

Seuraavina vuosikymmeninä metsäpeurat olivat hävinneet Suomesta.

1950-luvulla Kuhmossa tavattiin taas metsäpeuralaumoja.

1980-luvulla Kainuun kanta oli kasvanut ja levinnyt. Suomenselälle palautusistutettiin metsäpeuroja.

2000-luvun alussa Suomenselän palautusistutettu kanta oli kasvanut noin 1000 yksilöön ja levittäytynyt. Kainuun kannan koko on vakiintunut noin 800 yksilöön. Karjalan metsäpeurakannan levinneisyysalueen eteläraja on vetäytynyt pohjoiseen, ja kanta on pirstaloitunut.

Levinneisyys

Levinneisyys Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Vielä 1600-luvulla metsäpeuroja esiintyi tuhatpäisinä laumoina koko Suomessa, tunturialueita ja eteläisintä Suomea lukuun ottamatta. Suomessa metsäpeurat metsästettiin sukupuuttoon 1910-luvun lopulla. Venäjän Karjalan syrjäisillä saloilla metsäpeurat jatkoivat eloaan. Kainuun metsäpeurakanta sai uuden alun 1950-luvulla, kun rajan yli alkoi tulla yksilöitä Suomen puolelle Kuhmoon, nykyisen Elimyssalon alueelle.

Nykyisin metsäpeuroja esiintyy Suomessa kolmessa eri populaatiossa: Kainuussa, Suomenselällä ja Ähtärissä. Kainuun metsäpeurat liikkuvat myös Pohjois-Karjalan ja Venäjän Karjalan alueilla. Venäjällä metsäpeuroja esiintyy Karjalan lisäksi Komissa ja Arkangelissa.

Levinneisyyskartta ©Google Maps

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000