Metsähallitus

Suomenselkä ja Ähtäri

Suomenselän kanta sai alkunsa 1970-80 lukujen taitteessa Kainuusta siirretyistä peuroista. Voidaan puhua ”palautusistutuksista”, sillä alueella eli vankka metsäpeurakanta aina 1700-luvun lopulle saakka. Palautusistutuksissa alueelle tarhattiin 2 hirvasta ja 8 vaadinta. Osa vaatimista oli kantavia. Eläimet lisääntyivät tarhassa, ja ensimmäiset neljä yksilöä vapautettiin vuonna 1981.

Metsäpeuran kaltaisen vaeltavan lajin palautusistutuksessa tarhausvaihe oli tärkeä, sillä yksilöillä on voimakas vietti palata alkuperäisille synnyinseuduilleen, tässä tapauksessa Kuhmoon. Tarhattujen yksilöiden jälkeläiset toimivat uuden peurakannan tärkeimpinä perustajina, sillä ne ovat jo vasoina leimautuneet alueeseen.

Suomenselän kanta alkoi kasvaa ja levittäytyä. Kasvu jatkui 2000-luvulle asti, jonka jälkeen kanta on pysynyt melko vakaasti reilussa tuhannessa yksilössä (1250-1300 yksilöä vuonna 2015).Vuoden 2017 laskenta epäonnistui hankalien lumiolosuhteiden vuoksi.

Suomenselän metsäpeurat liikkuvat laajalla alueella. Etelässä metsäpeurojen levinneisyysalue ulottuu Alajärvelle. Tämä on aluetta, joihin suuret laumat ovat useina talvina kokoontuneet talvehtimaan, joskin keskeisten talvialueiden sijainnissa on tapahtunut huomattavaa vaihtelua. Pohjoisen suuntaan yksittäisiä laumoja on tavattu Oulujärven länsi- ja pohjoisrannoilla saakka. On vain kymmenistä kilometreistä kiinni, että Kainuun ja Suomenselän populaatioiden uloimmat yksilöt kohtaavat ja alkavat muodostaa yhteisiä laumoja. Vielä näin ei kuitenkaan ole tiettävästsi käynyt.

Merkittävä osa Suomenselän metsäpeuravaatimista vetäytyy keväisin vasomaan Perhon alueen erämaihin, eli samoille seuduille, johon ensimmäiset yksilöt vapautettiin totutustarhauksen jälkeen.

Ähtäri

Ähtärin eläinpuisto vapautti vuosina 1989-1993 yhteensä 14 metsäpeuraa. Aluksi vapautetut metsäpeurat vaelsivat pitkiäkin matkoja Satakunnan alueelle, mutta sittemmin kanta on vakiintunut liikkumaan Ähtärin, Soinin, Karstulan ja Alajärven rajaamalla alueella.

Alueella on vuosittain tavattu muutamia kymmeniä metsäpeuroja. On mahdollista, että Ähtärin metsäpeurat ovat olleet satunnaisesti kosketuksissa Suomenselän osakannan peurojen kanssa. Varmuutta asiasta ei kuitenkaan ole.

Takaisin Levinneisyys-sivulle

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000