Metsähallitus

Elinympäristöjen hoito

Kesäelinympäristöjen ennallistaminen

Metsäpeurojen elinympäristövaatimukset vaihtelevat vuodenajan mukaan. Keväällä vaatimet etsivät rauhallisen vasomispaikan, ja kesällä peurat viihtyvät pienissä ryhmissä erityisesti suoalueilla. Kesäympäristöt tarjoavat metsäpeuroille mieluista ravintoa, esimerkiksi raatetta ja tupasvillaa, ja aukeat alueet helpottavat sekä nisäkäspetojen, että vertaimevien hyönteisten välttelyä.

MetsäpeuraLIFE -hankkeen aikana ennallistetaan 400 hehtaaria valtion mailla sijaitsevia ojitettuja soita metsäpeuran elinympäristövaatimuksia vastaaviksi. Kunnostettavat kohteet valitaan pantapeurojen seuranta-aineistoon pohjautuvan elinympäristöanalyysin ja Metsähallituksen suunnittelijoiden asiantuntemuksen perusteella. Ennallistuksia tehdään sekä nykyisillä metsäpeura-alueilla, että tulevien palautusistutuskohteiden, Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen, lähimaastossa.

Ennallistustyö aloitetaan poistamalla kohteelta puusto ja tukkimalla ojat. Toimenpiteiden seurauksena vedenpinnan taso nousee, ja suon ravinnekierrossa ja kasvillisuudessa tapahtuu muutoksia. Suolajit, esimerkiksi tupasvilla, valtaavat hiljalleen tilaa metsälajistolta.

Soiden ennallistamisesta hyötyvät metsäpeuran ohella myös muut lajit. Esimerkiksi riekon tiedetään kelpuuttavan käyttöönsä ennallistettuja suoalueita.

Kuva: Vuonna 2010 Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito (REAH) -hankkeessa ennallistettu suo seitsemän vuotta myöhemmin. Myös metsäpeurat ovat löytäneet suon. (Valokuva: Milla Niemi)

Talvielinympäristöjen metsänkäsittely

Talviaikaan metsäpeurat kerääntyvät jäkälikkökankaiden tuntumaan. Maajäkälien ohella myös naava ja luppo kelpaavat peurojen talvievääksi. Talvehtimisalueet sijaitsevat usein talouskäytössä olevissa metsissä, joten niissä toteutettavilla metsänhoitotoimenpiteillä on huomattava vaikutus saatavilla olevan ravinnon määrään ja laatuun. Talvilaidunten kunnon säilyminen varmistetaan parhaiten suosimalla mahdollisimman kevyitä maanmuokkausmenetelmiä hakkuiden jälkeen.

MetsäpeuraLIFE -hankkeen aikana selvitetään metsäpeuroille tärkeimpien talvilaidunten sijainti valtion omistamilla maa-alueilla. Työssä hyödynnetään muun muassa Luonnonvarakeskuksen tuottamia tietoja GPS-pannoitettujen metsäpeurojen liikkeistä. Tiedot sekä olemassa olevista, että potentiaalisista talvilaitumista siirretään Metsähallituksen paikkatietojärjestelmään, jossa ne toimivat metsänhoitotoimenpiteitä suunnittelevien henkilöiden työkaluna.

Kuva: Suuri osa metsäpeuroille tärkeistä talvilaidunalueista sijaitsee talousmetsissä. (Valokuva: Mikko Rautiainen).

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000