Metsähallitus

Muut toimenpiteet

Sosiaalisten vaikutusten arviointi

Suurikokoisen eläinlajin palauttaminen sen entisille elinalueille vaikuttaa monella tavalla alueen asukkaiden elämään. ”Uudesta” lajista voi koitua tai siitä pelätään koituvan esimerkiksi taloudellisia haittoja. Toisaalta siihen voi latautua hyvin positiivisia odotuksia esimerkiksi luontomatkailun kautta. Ei ole lainkaan yhdentekevää, miten palautettavaan lajiin suhtaudutaan - siinä, missä paikallisten asukkaiden myötämieliset odotukset tukevat palautuksen onnistumista, voi vastustus pahimmillaan vesittää koko projektin.

MetsäpeuraLIFE -hanketta pohjustivat Luonnonvarakeskuksen (Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen) tutkijoiden toteuttamat sosiaalisten vaikutusten arvioinnit mahdollisilla palautusistutusalueilla. Paikallisille toimijoille tarkoitetut metsäpeuratyöpajat järjestettiin keväällä 2013 Isojoella, Ilomantsissa ja Pyhännällä. Näistä Isojoki (Lauhanvuoren kansallispuisto) valikoitui myöhemmässä vaiheessa palautusistutusalueeksi. Sosiaalisten vaikutusten arviointi toistettiin vielä vuonna 2016 Seitsemisen kansallispuiston lähialueella.

Arviointien perusteella metsäpeuran paluu otetaan vastaan pääosin positiivisesti. Työpajoihin osallistuneet odottavat muun muassa peurojen kohtaamisen tuottamia elämyksiä, sekä näkevät palautuksen arvokkaana lisänä matkailuelinkeinolle. Mietityttäviä asioita olivat esimerkiksi suurpetokantojen kehittyminen ja mahdolliset metsäpeurasta aiheutuvat vahingot maataloudelle ja liikenteelle.

Lue lisää:

Seitsemisessä toteutettu sosiaalisten vaikutusten arviointi: Hiedanpää, J. & Pellikka, J. 2017: Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Seitsemisen kansallispuistossa ja lähiympäristössä. - Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 34/2017. 20 s.

Isojoella, Ilomantissa ja Pyhännällä toteutettu sosiaalisten vaikutusten arviointi: Hiedanpää, J. & Pellikka, J. 2013: Metsäpeuran palautusistutuksen sosiaalisten vaikutusten ja niiden merkittävyyden arviointi. - Suomen Riista 59: 64 - 85.

Metsäpeuraan kohdistuvan häirinnän ja liikennekuolleisuuden selvittäminen

Metsäpeuraan ei näytä kohdistuvan Suomessa systemaattista salametsästystä, vaan ilmi tulleet salakaadot ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Muuta ihmistoiminnasta metsäpeuroille aiheutuvaa suoraa häiriötä voi seurata esimerkiksi luvattomasta moottorikelkkailusta. Mahdollisen häirinnän laajuutta tai sen merkitystä metsäpeuroille ei tunneta. MetsäpeuraLIFE -hankkeessa koostetaan yhteen tiedot metsäpeurojen salakaadoista sekä ilmenneistä häirintätapauksista.

Liikenne on suurpetojen saalistuksen jälkeen metsäpeurojen toiseksi tärkein kuolinsyy. Auton alle jää erityisesti aikuisia peuroja eli kannalle tärkeitä, lisääntymiskykyisiä yksilöitä. Vuosittain ajetaan jopa useita kymmeniä metsäpeurakolareita, mutta hirvieläinonnettomuuksien tilastointikäytäntöjen vuoksi tarkkaa määrää ei tunneta. MetsäpeuraLIFE -hankkeen aikana pyritään luomaan mahdollisimman tarkka kuva metsäpeurakolarimäärien kehityksestä ja pahimmista kolaripaikoista. Tietoja käytetään kolareita ennaltaehkäisevien toimenpiteiden suunnittelussa.

Kannanarviointi ja sen kehittäminen

Metsäpeurakannan kehitystä on arvioitu toistaiseksi paljolti kevättalvisten lentolaskentojen perusteella. Lentolaskennat ovat kuitenkin kalliita, ja niiden onnistuminen on riippuvaista laskenta-ajan olosuhteista, kuten lumitilanteesta.

Sekä Kainuussa että Suomenselällä metsäpeurakannan kokoa ja rakennetta on seurattu myös syksyisiä rykimälaumoja tarkkailemalla. Kainuussa laskentoja on tehty vuodesta 1996 lähtien, ja Suomenselällä vuosina 2007-2013.

MetsäpeuraLIFE -hankkeessa kehitetään syyslaskentamenetelmää entistä toimivammaksi, ja otetaan se käyttöön myös palautusistutusalueilla. Tarkoituksena on kehittää laskentatapa, joka yhdessä lentolaskentojen kanssa tuottaa mahdollisimman tarkan kuvan sekä metsäpeurakannan kehityksestä, että sen rakenteesta. Eri laskentatapojen tuloksia yhdistelemällä saadaan tietoa myös esimerkiksi metsäpeurojen kuolleisuuden jakaantumisesta eri vuodenaikojen välillä.

Metsäpeurakannan arviointimenetelmän kehittämisestä vastaa Suomen riistakeskus.

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000