Metsähallitus

Palautusistutukset

Metsäpeura palaa Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen

Keskeinen osa MetsäpeuraLIFE -hanketta on metsäpeuran palauttaminen Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Siirtoistutuksen sijasta puhutaan nimenomaan palautusistutuksesta - onhan kyseessä alkuperäisen eläinlajin palauttaminen alueille, joilla se on aikaisemmin esiintynyt. Suomenselän noin 1 300 yksilön kanta on saanut alkunsa yli kolme vuosikymmentä sitten tehdystä vastaavanlaisesta palautuksesta, joten onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Totutustarhoista luontoon

Palautusistutusten tukipilarin muodostavat Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen rakennettavat totutustarhat, joissa syntyviä metsäpeuroja vapautetaan niiden aikuistuttua. Molempiin totutustarhoihin tuodaan kymmenkunta vaadinta suomalalaisista eläintarhoista, ja pyydystetään lisäksi villit hirvaat Kainuusa. Näin varmistetaan aikanaan syntyvien vasojen perimän monimuotoisuus.

Totutustarhojen rakentaminen aloitettiin kesällä 2017, ja tarhat valmistuvat syksyn aikana. Asukkaita tarhoihin odotetaan vielä ennen talvea. Mikäli kaikki sujuu suunnitellusti, ensimmäiset metsäpeurat päästään vapauttamaan vuonna 2019. Toiveena on, että viisivuotisen tarhausjakson päätyttyä molempien kansallispuistojen tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta.

Seitsemisen totutustarhalla on kokoa nelisentoista hehtaaria, ja Lauhanvuoresta tilaa löytyy kaksin verroin. Tarhat takaavat asukkailleen väljät oltavat, mutta eläimet tarvitsevat silti säännöllistä ruokintaa aitauksissa kasvavan syötävän lisäksi. Peurojen ruokalista tulee koostumaan lähinnä poronrehusta, lehtikerpuista sekä jäkälästä. Totutustarhoista vapautettavia eläimiä ei niitäkään jätetä oman onnensa nojaan, vaan niille järjestetään tukiruokintaa tarhojen lähimaastoon.

Tarhat maastossa

Seitsemisen totutustarha rajautuu kansallispuistoon, ja Lauhanvuoren tarha sijaitsee kokonaisuudessaan puiston alueella. Lauhanvuoressa Ahvenlammin ohittavaan retkeilyreittiin tulee pieniä muutoksia, kun polku linjataan väliaikaisesti kulkemaan aidanvierustaa myöten. Vanhan tavoin myös uusi linjaus vie läheiselle Kaivolammille, josta löytyy tulipaikka. Retkeilyreitin linjaus on tarkoitus palauttaa ennalleen tarhausjakson päätyttyä.

Molemmille totutustarhoilla johtaa huoltotie, joka mahdollistaa muun muassa eläinten rehun kuljettamisen. Huoltoteitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu henkilöautolla liikkumiseen. Tiet on siksi puomitettu, ja totutustarhoihin pääsee halutessaan tutustumaan jalkaisin. Aitausten sisäpuolelle harhautumista ei tarvitse pelätä: portit pidetään eläinten turvallisuuden varmistamiseksi lukittuina.

Vierailu aitauksella ei ole tae metsäpeuran näkemiselle - sekä Seitsemisen että Lauhanvuoren tarhat ovat niin suuria, että eläimet pääsevät halutessaan piiloon uteliaiden katseilta.

Totutustarhojen aitarakenteet muistuttavat päällisin puolin riista-aitoja. Rakenteilta kuitenkin vaaditaan paljon - aitojen on paitsi pidettävä metsäpeura sisällään, myös varmistettava, että esimerkiksi hirvet ja suurpedot pysyvät visusti ulkopuolella. Siksi aidoista on tehty tavallista riista-aitaa tukevammat, ja koko komeus suojataan vielä sähköpaimenella. Aitavarteen tuee myös kameraseuranta, jotta mahdolliset kutsumattomat vieraat ehditään havaita ajoissa.

Merkittävä ponnistus

Palautusistutus on näkyvin yksittäinen osa MetsäpeuraLIFE -hanketta. Palautukset lohkaisevat noin viidenneksen hankkeen budjetista, eli hintalappua niille muodostuu miljoonan euron verran. Kustannuksia syntyy paitsi eläinten siirroista, myös esimerkiksi aitarakenteista, sekä totutustarhoissa elävien eläinten päivittäisestä ruokinnasta ja hyvinvoinnin seuraamisesta.

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1250 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000