Metsähallitus

Häirintä

Salametsästyksen lisäksi Karjalan tasavallan suurten järvien lähistöllä eläviä metsäpeuroja häiritsevät myös matkailijat. Matkailijat eivät sinänsä ole metsäpeuroille uhka, mutta he voivat välillisesti vaikuttaa eläinten elintilan muutokseen. Kesällä ihmiset valtaavat lähes kaikki metsäpeuroille sopivat Tuoppajärven ja Pääjärven saaret. Sinne rakennetaan mökkejä ja leiriydytään ja siellä liikutaan moottoriveneillä. Kaikki tämä säikyttää eläimiä, häiritsee vasontaa ja rajoittaa peurojen liikkumista.

Perinteisesti saaret ovat olleet paikkoja, joissa metsäpeuravaatimet vasovat, ja joissa metsäpeurat voivat suojautua verta imeviltä hyönteisiltä.

Moottorikelkkailu yleistyy jatkuvasti syrjäisillä Venäjän Karjalan erämaaseuduilla. Kelkkailua ei juurikaan rajoiteta saati ohjata reiteille. Talvella matkailijaryhmät liikkuvat järvien jäällä ja voivat häiritä jäälle kertyneitä metsäpeuroja. Jos eläimiä jahdataan moottorikelkalla, voi siitä aiheutua vakavia seurauksia eläimille, kuten keuhkojen hiussuonten puhkeamisia. Se taas voi johtaa keuhkopöhöön, jota seuraa pitkäaikainen sairaus ja jopa kuolema. 

Hyviä valokuvia jahdatessaan myös valokuvaajat saattavat häiritä metsäpeuroja.

Varsinkin kevättalvella toistuva häiriö saattaa olla vakavaksi haitaksi vasomaan valmistautuville naaraille ja vaikuttaa siten epäsuorasti vasatuottoon.

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000