Metsähallitus

Taudit ja loiset

Taudit ja loiset voivat vaikuttaa metsäpeuran kuolleisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Peuran yleiskunto voi heikentyä niin, että se on alttiimpi toisille taudinaiheuttajille sekä suurpetojen saalistukselle.

Ilmastonmuutos edistää trooppisina pidettyjen loisten leviämistä Pohjolaan. Näitä ovat esimerkiksi hyönteisten välittämät Filaroidea-yläheimoon kuuluvat loiset.

Setaria tundra -sukkulamato aiheutti porojen laajan ja nopeasti levinneen joukkosairastumisen vuosina 2003–2005. Loisella on voinut olla vaikutusta metsäpeurakannan jyrkkään vähenemiseen, sillä infektion oli saanut arviolta jopa liki neljännes kaikista metsäpeuroista. Loinen vaivaa erityisesti vasoja. Metsäpeura voi myös toimia loisen oireettomana kantajana ja levittäjänä.

2000-luvulla yleistyi myös imusuonistosukkulamato (Rumenfilaria andersoni), jota esiintyi tutkimuksissa Kainuun kannassa liki puolella ja Suomenselän kannassa jopa 71 % peuroista. Kesät 2002 ja 2003 olivat Suomessa erittäin lämpimiä, ja lämpimät kesät suosivat loisten elämänkiertoa ja mahdollisia taudinpurkauksia.

Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) käyttää metsäpeuraa isäntänään. Hirvikärpäsen loisima metsäpeura kokee stressiä, ravistelee kehoaan voimakkaasti ja hankaa karvapeitettään sarvilla ja sorkilla. Laajat vauriot karvapeitteessä lisäävät energiankulutusta, aiheuttavat lämmönhukkaa ja haittaavat eläimen hyvinvointia. Ihomuutokset altistavat metsäpeuran erilaisille tulehduksille.

Kuva: Hirvikärpästen aiheuttama karvapeitteen kuluminen näkyy kuvassa lämmön karkaamisena.

Lähteitä

Laaksonen, S. et al. 2008: Hirvikärpänen – hirvieläinten ja ihmisten kiusa. Metsästäjä 5/2008: 76−78.

Laaksonen, S. 2010: Setaria tundra, an emerging parasite of reindeer, and an outbreak it caused in Finland in 2003−2006. Academic dissertation, University of Helsinki, Finland.

Infolaatikko

Metsäpeura

Latinankielinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuu 700 ja Suomenselkä 1250 yksilöä, Venäjällä Karjalassa enintään 2400, Arkangelissa arviolta 1500 ja Komissa 2500 yksilöä (Arkangelin ja Komin metsäpeurojen taksonominen asema on epäselvä ja edellyttää lisäselvityksiä). Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa: Silmälläpidettävä, mutta ei uhanalainen (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000