Annetaan peuravaatimille vasontarauha
ma 16. toukokuuta 2022 10.58.00
Kevät on luonnossa syntymän aikaa, ja ensiaskeleitaan ottavat monien muiden lajien poikasten tavoin myös pitkäkoipiset metsäpeuranvasat. Suurin osa villeistä metsäpeuravaatimista vasoo toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla.
Vasovat peuravaatimet ovat erityisen herkkiä ihmistoiminnasta aiheutuvalle häiriölle, joten vaadinta tai sen mukana kulkevaa pikkuvasaa ei pitäisi maastossa lähestyä. Jos vaadin saa olla rauhassa, pysyttelee se vasan ensimmäisten elinpäivien ajan hyvin pienellä alueella. Näin vaadin saa aikaa palautua synnytyksestä, ja samalla vasa vahvistuu.
Paikallaanpysyminen myös parantaa vasan turvallisuutta. ”Jos vaadin säikähtää ihmistä tai esimerkiksi irrallaan juoksevaa koiraa ja pakenee, kasvaa vasan riski joutua suurpetojen saaliiksi merkittävästi”, muistuttaa Metsähallituksen riistanhoitaja Pekka Kilpeläinen vasontarauhan tärkeydestä. Vastasyntyneitä peuranvasoja joutuu pääosin karhujen ja ahmojen suuhun, mutta uhkana ovat myös muut suurpedot.
Osa Kainuussa talvehtivista metsäpeuravaatimista vasoo Kuhmossa, osa puolestaan suuntaa kesäksi Venäjälle. Itärajan taakse tavoittavat peurat oikaisisivat mielellään poronhoitoalueen poikki, mutta Suomussalmen ja Kuhmon rajalla kulkeva peura-aita ohjaa ne kiertämään Venäjälle etelämpää. ”Jälleen kerran on aika alleviivata peura-aidan porttien kiinnipysymisen tärkeyttä, jotta metsäpeurat eivät päädy poronhoitoalueen puolelle”, Kilpeläinen toteaa. ”Viime toukokuussa kaksi metsäpeuravaadinta päästi livahtamaan peura-aidan huonosti suljetusta portista, mutta toisella oli onneksi kaulassaan seurantapanta”, Kilpeläinen jatkaa.
Metsähallitus pyytää sulkemaan auki jääneet portit ja veräjät sekä ilmoittamaan rikkoutuneista porteista ja muista peura-aitaan liittyvistä ongelmakohdista Pekka Kilpeläiselle, puh. 040 7285 150. Peura-aita on tärkeä osa Kainuun metsäpeurakannan suojelutyötä.
Valokuva: Metsäpeuravaatimet viettävät piilottelevaa elämää vasan ensimmäisten päivien ajan. Tämä vaadin vasoineen on kuvattu Lauhanvuoren totutustarhassa. Kuva: Milla Niemi, Metsähallitus