Metsähallitus

Etusivu

Kainuun metsäpeuroja Lauhanvuoren totutustarhaan

ma 18. maaliskuuta 2019 06.58.00

Lauhanvuoren totutustarha sai lisää villejä metsäpeuravahvistuksia maaliskuun alussa, kun sinne kuljetettiin poronhoitoalueelta pyydystetty vaadin vasoineen. Kainuulaiset metsäpeurat auttavat monipuolistamaan Lauhanvuoren tulevan metsäpeurakannan perimää.

Metsäpeura ja poro ovat peuran Rangifer tarandus -alalajeja. Ne risteytyvät keskenään ja saavat lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Alalajien sekoittuminen ei kuitenkaan ole toivottavaa. Siksi poronhoitoalueen etelärajalle Kainuuseen on rakennettu noin 90 kilometriä pitkä peura-aita erottamaan lähisukulaisia. Itärajan rajavyöhykettä seuraileva poroesteaita puolestaan estää Venäjällä kesää viettävien metsäpeurojen kulkeutumisen poronhoitoalueelle.

Vaikka aidat suurimman osan ei-toivotuista vierailuista estävätkin, kulkeutuu poroja silloin tällöin poronhoitoalueen eteläpuolisille metsäpeuramaille. Vastaavasti metsäpeuroja lipsahtaa välillä poronhoitoalueen puolelle. Nyt pyydystetty vaadin vasoineen on todennäköisesti viettänyt kesän Venäjän puolella, ja lähtenyt oikaisemaan kohti Sotkamossa ja Kuhmossa sijaitsevia talvilaidunalueita itärajan esteaidan läpi ja edelleen poronhoitoalueen poikki.

Ilmoitus metsäpeuroista saatiin Hallan paliskunnalta, jonka osakkaiden porojen seuraan vaadin ja vasa olivat hakeutuneet Suomussalmen Ala-Vuokissa. Metsäpeurojen pyynnin hoitivat Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat.

”Todella hienoa, että pyynnissä onnistuttiin”, iloitsee metsäpeuraan liittyvistä kenttätöistä vastaava Pekka Kilpeläinen Metsähallituksesta. ”Mikäli metsäpeuroja tai poroja ei saada paimennettua oikealle puolelle aitaa elävänä, on tuomio tyly: risteymäriskin välttämiseksi väärällä alueella liikkuvat eläimet ammutaan”, Kilpeläinen jatkaa.

Pyydystetty vaadin on pannoitettu ja korvamerkitty vuonna 2011. Panta lopetti toimintansa vuonna 2015. Pannoitushetkellä tehdyn ikäarvion perusteella vaadin on jo tukevasti toisella kymmenellä, mutta se saattaa vasoa myös tulevina vuosina. Vaatimen naarasvasasta puolestaan odotetaan merkittävää perustajayksilöä Lauhanvuoren tulevalle metsäpeurakannalle.

Tulevina vuosina metsäpeuroja vapautetaan totutustarhoista luontoon. Palautusistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE.

Lisätietoa:

Riistanhoitaja Pekka Kilpeläinen
p. 040 728 5150, pekka.kilpelainen(a)metsa.fi

Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja
p. 040 631 8527, sakari.mykra-pohja(a)metsa.fi

Lue lisää MetsäpeuraLIFE-hankkeesta >

Nukutettua metsäpeuravaadinta lastataan kuljetustraileriin Suomussalmella maaliskuussa 2019. Kuva: Milla Niemi, MetsäpeuraLIFE.

This website has been produced with the financial assistance of the European Union,

the Republic of Finland and the Russian Federation

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1450-1500 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000