Metsähallitus

Etusivu

Metsähallitus selvittää, kannattaisiko Pohjois-Pohjanmaalle rakentaa metsäpeura-aita

ke 31. maaliskuuta 2021 05.00.00

Suomenselän alueen metsäpeurat ovat viime vuosina levittäytyneet Oulujärven länsipuolelta kohti pohjoista. Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran perimää suojellaan estämällä sen risteytyminen poron kanssa. Metsähallitus selvittää, voisiko ratkaisu löytyä poronhoitoalueen etelärajan tuntumaan rakennettavasta metsäpeura-aidasta.

Metsäpeura on vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa tavattava peuran villi alalaji. Yli puolet maailman noin 5000 metsäpeurasta elää Suomenselän ja Kainuun alueella. Suomenselän metsäpeurakanta on saanut alkunsa palautusistutuksesta nelisenkymmentä vuotta sitten. Palautuksen tarkoituksena on ollut varmistaa metsäpeuran säilyminen Suomen lajistossa. Metsähallituksella on vastuu kannan perimän turvaamisesta.

Kainuussa metsäpeuroja ja poroja erottaa Kuhmon ja Suomussalmen rajalla kulkeva peura-aita. Pohjois-Pohjanmaalla aitaa ei ole. Metsähallitus on aloittanut esiselvityksen mahdollisen aidan edellytyksistä ja vaikutuksista Ylikiimingin, Utajärven ja Puolangan alueella. Esiselvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsäpeuran perimän turvaaminen 2020–2022 -hanketta.

”Selvitämme, minkälaisia vaikutuksia peura-aidan rakentamisella olisi, ja onko aita ylipäätään mahdollista toteuttaa. Päätöksen aidasta tekee esiselvityksen pohjalta maa- ja metsätalousministeriö”, Pohjanmaan–Kainuun erätalouspäällikkö Erkki Turtinen Metsähallituksen Eräpalveluista kertoo.
Painoarvoa paikallisten toimijoiden näkemyksille

Esiselvityksessä käydään läpi mahdollisen aidan ekologiset ja sosiaaliset vaikutukset. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa tärkeintä on paikallisten sidosryhmien kuunteleminen.

”Esiselvityksessä huomioidaan hankealueen toimijoiden näkemykset puolueettomasti. Toivomme, että ihmiset käyttävät aktiivisesti mahdollisuuttaan osallistua selvitysprosessiin esimerkiksi vastaamalla kyselyyn ja osallistumalla työpajoihin, joita järjestämme vuoden aikana”, esiselvitystä koordinoiva suunnittelija Laura Puikkonen sanoo.

Esiselvityksen puitteissa haastatellaan myös asiantuntijoita sekä luonnon- että yhteiskuntatieteiden alalta ja hyödynnetään Luonnonvarakeskuksen keräämää tietoa metsäpeurojen liikkumisesta. Työ valmistuu alkuvuodesta 2022.

Esiselvityksen etenemistä voi seurata sivulta www.suomenpeura.fi/esiselvitys. Sivuilta löydät esiselvityksen tarkemman aikataulun sekä projektin varrella julkaistavan materiaalin ja hankkeen tulokset.


Lisätietoa

Suunnittelija Laura Puikkonen, Metsähallitus

Puh. 0206 39 4223
Sähköposti: laura.puikkonen@metsa.fi

Aita lumisessa maisemassa.
Kuva: Kainuussa metsäpeurat ja porot pitää erillään noin 90 kilometriä pitkä peura-aita. Valokuva: Laura Puikkonen, Metsähallitus

This website has been produced with the financial assistance of the European Union,

the Republic of Finland and the Russian Federation

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2400 yksilöä (tieto vuodelta 2014). 

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000