Metsähallitus

Etusivu

Metsähallitus selvitti metsäpeura-aidan rakentamisen edellytyksiä Pohjois-Pohjanmaalla

ti 22. helmikuuta 2022 08.52.00

Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran ja sen lähisukulaisen poron risteytymistä voitaisiin ehkäistä Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavalla peura-aidalla. Peura-aidan rakentaminen asutuksen ja muun ihmistoiminnan leimaamalle alueelle ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Maa- ja metsätalousministeriö tekee päätöksen aidan rakentamisesta Metsähallituksen tekemän esiselvityksen pohjalta.

Metsäpeura on peuran villi alalaji, jota tavataan vain Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Yli puolet maailman noin 5000 metsäpeurasta elää Suomenselän ja Kainuun alueella. Suomenselän osakantaan kuuluvista metsäpeuroista hieman yli sata vaeltaa vuosittain Oulujoen yli poronhoitoalueen eteläpuolisille laajoille suoalueille vasomaan ja laiduntamaan kesän ajaksi. Metsäpeurahavaintoja tehdään yhä useammin myös poronhoitoalueella, erityisesti Ylikiimingin ja Puolangan välisellä alueella.

Metsähallituksella on vastuu Suomen metsäpeurakannan perimän turvaamisesta. Perimää suojellaan estämällä metsäpeurojen ja porojen risteytyminen. Kainuussa apuna risteymien ehkäisyssä on 1990-luvulla rakennettu peura-aita. Metsäpeuran parissa työskentelevien asiantuntijoiden mukaan aita on keskeinen tekijä metsäpeurojen ja porojen erillään pitämisessä, eikä aidasta ole paikallisten sidosryhmien mukaan koettu merkittävää haittaa.

Lumisessa metsässä kulkee verkkoaita, jossa on puiset tolpat.
Kainuun metsäpeura-aita. Kuva: Laura Puikkonen, Metsähallitus

Kainuusta saatujen kokemusten perusteella peura-aita voisi toimia metsäpeuran perimän turvaamisen työkaluna myös Pohjois-Pohjanmaalla. Alueet eroavat kuitenkin monessa suhteessa, joten Metsähallitus teki esiselvityksen Pohjois-Pohjanmaan peura-aidan mahdollisista vaikutuksista ja toteuttamismahdollisuuksista. Ekologisten vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin tutkimuskirjallisuutta ja asiantuntijahaastatteluja, ja sosiaalisia vaikutuksia selvitettiin haastatteluiden, kyselyn ja työpajojen avulla.

HAITAT MINIMIIN HUOLELLISELLA SIJOITTELULLA JA OSALLISTAVALLA SUUNNITTELULLA

Selvityksen perusteella mahdollisen metsäpeura-aidan aiheuttamat ekologiset vaikutukset olisivat kansallisessa mittakaavassa vähäisiä, mutta paikallisesti ne voisivat olla huomattavia. Sijainnistaan riippuen aita voisi vaikuttaa erityisesti hirvien vaelluksiin laidunalueiden välillä sekä tallauksen ja laidunnuksen kautta herkkiin pienialaisiin luontotyyppeihin. Haittoja herkille lajeille ja ekosysteemeille voitaisiin vähentää aidan huolellisella sijoittelulla, teknisillä ratkaisuilla sekä jatkuvalla seurannalla ja ylläpidolla.

Suurin osa sosiaalisten vaikutusten arvioinnissa kuulluista paikallisista toimijoista suhtautui mahdollisen metsäpeura-aidan rakentamiseen neutraalisti tai positiivisesti. Aidasta aiheutuvat hyödyt koettiin valtaosin suurempina kuin haitat. Suurimpana hyötynä paikalliset näkivät porojen pysymisen poronhoitoalueen puolella. Haittoja mahdollisesta aidasta koettiin aiheutuvan erityisesti yksityisille maanomistajille sekä metsätalouden toimijoille. Negatiiviset sosiaaliset vaikutukset voitaisiin minimoida osallistavalla suunnittelulla aidan linjausalueen asukkaiden, maanomistajien ja elinkeinonharjoittajien kanssa.

Sopivan linjauksen löytäminen mahdolliselle metsäpeura-aidalle on haastavaa. Esiselvitysalueella on runsaasti yksityismaata, jolle aita voitaisiin rakentaa vain sopimuksilla maanomistajien kanssa. Maanteiden ja rautateiden varrella aidan pitävyyttä puolestaan vähentäisivät ja haittoja lisäisivät risteyksien ja asutuskeskittymien aiheuttamat aukot. Mikäli peura-aitaa ei rakenneta, Pohjois-Pohjanmaalla on käytettävä muita keinoja metsäpeuran perimän turvaamiseksi. Niitä voidaan hyödyntää myös tukitoimenpiteinä mahdollisen aidan lisäksi. Tällaisia ovat esimerkiksi metsäpeuran metsästämisen kehittäminen, yhteistyön tiivistäminen porotalouden toimijoiden kanssa ja metsäpeurojen seurannan lisääminen.

Esiselvitys on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Metsäpeuran perimän turvaaminen 2020–2022 -hanketta. Ministeriö tekee päätöksen aidan rakentamisesta vuoden 2022 aikana.

Lisätietoa

Esiselvityksen tiivistelmä on ladattavissa sivulla www.suomenpeura.fi/esiselvitys. Loppuraportti julkaistaan verkkosivuilla helmikuussa 2022.

Suunnittelija Laura Puikkonen, Metsähallitus (28.2. asti)
Puh. 0206 39 4223
Sähköposti: laura.puikkonen@metsa.fi

Erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen, Metsähallitus
Puh. 0206 39 6001
Sähköposti: mikko.rautiainen@metsa.fi

This website has been produced with the financial assistance of the European Union,

the Republic of Finland and the Russian Federation

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2400 yksilöä (tieto vuodelta 2014). 

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000