Metsähallitus

Etusivu

Uudet peuraestesillat osoittautuneet toimiviksi

pe 27. maaliskuuta 2020 11.50.00

Kainuun peura-aidan estesiltoihin vaihdettiin edelliskesänä uudenmallisia kansia. Uudet kansirakenteet pysyvät paremmin puhtaana lumesta kuin vanhat.

Suomussalmen ja Kuhmon rajalla kulkee noin 90 kilometriä pitkä peura-aita, jonka tarkoitus on pitää metsäpeurat ja porot erillään. Ihmisten kulkua helpottamaan on aitaan tehty erilaisia portteja, veräjiä ja siltoja.

Peura-aitaan on rakennettu kaikkiaan kahdeksan niin sanottua peuraestesiltaa eli karjasiltaa kohtiin, joissa aita risteää säännöllisesti liikennöidyn tien kanssa. Estesilloissa tavalliset, kiinteät siltakannet on korvattu harvalla putkirakenteella. Siltojen toiminta perustuu siihen, että sorkkaeläimet eivät mielellään lähde ylittämään liukkaita putkirakenteita, joiden alla on tyhjä tila.

Kesäaikaan peuraestesillat ovat toimineet moitteetta, mutta talvella siltojen rakenteisiin tarttuva lumi on heikentänyt niiden tehoa. Siltakannen siteisiin tamppaantunutta lunta on ollut hankala puhdistaa, ja lumi on myös tukkinut ritilänvälejä.

Jos lumen pakkautumista siltarakenteisiin ei estetä säännöllisellä lumenpoistolla, pääsevät metsäpeurat ja porot kulkeutumaan silloista peura-aidan väärälle puolelle.

Lumesta aiheutuvien ongelmien vähentämiseksi kesän 2018 aikana vaihdettiin neljään siltaan neliskanttiset ritilärakenteet pyöreiden tilalle. Työstä vastasi Väylävirasto osana Metsähallituksen koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta.

Uudet siltakannet ovat osoittautuneet toimiviksi. ”Lumi ei ole tarttunut näihin uusiin rakenteisiin yhtä pahasti kuin vanhoihin, eli rakenteen vaihtaminen toi toivottuja hyötyjä”, kertoo metsäpeuraan liittyvistä kenttätöistä Metsähallituksessa vastaava Pekka Kilpeläinen. ”Autoilijoiltakin on tullut kiitosta, kun uusi rakenne ei tärisytä ajaessa läheskään yhtä paljon kuin vanha.”

Yleisillä teillä sijaitsevien peuraestesiltojen puhdistaminen lumesta on ELY-keskuksen vastuulla. Käytännön työn tekevät tienpidosta vastaavan yrityksen aliurakoitsijat. Pitkä ketju ja vaihtuvat toimijat ovat näkyneet välillä puutteina lumenpoistossa. ”Toiminta on kuitenkin parantunut vuosi vuodelta”, toteaa Kilpeläinen.

Yhden estesillan lumenpoistosta huolehtii Hyrynsalmen kunta ja yhdestä Kuhmon kaupunki. ”Näiden siltojen osalta kunnossapito toimii erityisen hyvin”, Kilpeläinen kiittelee.

Peuraestesiltojen lisäksi peura-aidassa on satakunta erilaista porttia ja veräjää, joiden tarkoitus on mahdollistaa ihmisten liikkuminen aidan läpi. Portteja käytetään esimerkiksi metsäautoteillä ja moottorikelkkaurilla. Niiden kiinnipysyminen on edellytys peura-aidan toimivuudelle, joten kulkijoiden toivotaan sulkevan portit huolellisesti jälkeensä.

Peuraestesiltojen puhdistustarpeesta tai muihin peura-aidan rakenteisiin liittyvistä ongelmista voi ilmoittaa Pekka Kilpeläiselle (040 7285 150). Peura-aita on tärkeä osa Kainuun metsäpeurakannan suojelutyötä.

Kuva: Peuraestesiltojen on tarkoitus estää metsäpeurojen pääsy poronhoitoalueelle ja samalla porojen kulkeutuminen pois poronhoitoalueelta. Kuvassa Rytisuon estesilta. (Valokuva: Pekka Kilpeläinen)

This website has been produced with the financial assistance of the European Union,

the Republic of Finland and the Russian Federation

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1450-1500 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000