Metsäpeura kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen II lajeihin. Se tarkoittaa, että Suomen tulee osoittaa alueita metsäpeuran elinympäristöjen suojeluun. Metsäpeura onkin ollut perusteena yli 30 Natura-alueen valinnassa.
Metsäpeuran elinympäristöjä ovat karujen jäkäläkankaiden ja soiden muodostamat mosaiikit. Syrjäiset, koskemattomat korpinotkelmat ja rämeenreunat ovat merkittäviä vasontaympäristöjä. Vaatimet pyrkivät palaamaan aina samalle alueelle synnyttämään vasansa.
Suojelualueet tarjoavat luontaisia elinympäristöjä. Varsinkin Salamajärven kansallispuistossa liki kaikki sopivat vasontaympäristöt lienevät peurojen aktiivisessa käytössä.
Tunnetuimmat suojelualueet, joilla metsäpeuraa tavataan säännöllisesti, ovat Salamajärven kansallispuisto Perhon, Kivijärven ja Kinnulan kuntien alueilla sekä Ystävyyden puisto Kuhmossa sisältäen muun muassa Elimyssalon luonnonsuojelualueen.
Metsäpeurakannan suojeleminen Karjalan tasavallassa vaatii muun muassa seuraavia toimia: eläinten elinympäristön tuhoutumisen estäminen metsähakkuiden sekä muun ihmisten elinkeinotoiminnan seurauksena, riittävän vartioinnin salametsästyksen vähentämiseksi ja oikeudellisten puitteiden kehittäminen alueellisella tasolla.
Tällä hetkellä Karjalan tasavallan alueella metsäpeurojen esiintymisalueella toimivat seuraavat suojelualueet ja niiden tavoitteena on mm. metsäpeuran säilyttäminen:
Kostamuksen luonnonpuiston yksi tärkeimmistä tehtävistä on Kuhmon-Kivijärven alueella elävän metsäpeurakannan suojelu. Alueen metsäpeuroja pidetään Rangifer tarandus fennicus -alalajin puhtaimpina edustajina.
Lisäksi on kansallispuistoja, joiden alueella on metsäpeuralle tyypillisiä elinympäristöjä: Paanajärven kansallispuisto Louhen piirissä, Kalevalan kansallispuisto Kalevalan piirissä sekä Vodlajärven kansallispuisto Puutozin piirissä.
Jo olemassa olevien luonnonsuojelualueiden rinnalle on suunniteltu (2014) lisäsuojelualueiden perustamista metsäpeurojen keskeisille kesä- ja talvilaidunalueille sekä vasomispaikkojen ympäristöön. Eläinten turvallisten vaeltamisen varmistamiseksi tulisi perustaa "vihreitä käytäviä" vaellusreiteille.
Tämän tehtävän toteuttamiseksi on ehdotettu kolmea uutta suojelualuetta: Kalevalan piirissä (52500 hehtaaria), Koutajoen tekojärven seudulla (32500 hehtaaria) ja Uikujärven seudulla (38500 hehtaaria). Näillä alueilla sijaitsee metsäpeuran keskeisiä elinympäristöjä ja vaellusreittejä.
Suunnitteilla on lisäksi Tiksajärven luonnonsuojelualue (Louhen piiri), Vonkan luonnonsuojelualue (Kemin piiri), Malengan luonnonsuojelualue (Belomorskin piiri) ja Mujejärven luonnonsuojelualue (Mujejärven piiri).
Metsäpeura
Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus
Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2300 yksilöä (tieto vuodelta 2021).
Katso levinneisyyskartta.
Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)