Metsähallitus

Elinympäristöt

Metsäpeura suosii erämaisia alueita, joista löytyy sopivia elinympäristöjä sekä talvi- että kesälaitumiksi. Kesällä peurat viihtyvät reheväkasvuisilla soilla ja talvella jäkälikkökankailla. Suosiossa ovat avoimet ja tuuliset paikat, joissa peurat haistavat ja näkevät pedot kaukaa, ja joilla on kesäisin vähemmän sääskiä ja muita hyönteisiä.

Talvella metsäpeuroja näkee usein makailemassa järvien jäillä alueilla, joilta löytyy särkkäjonoja tai muita kuivia alueita. Syksyisin metsäpeuralaumoja tavataan usein myös pelloilla. Perinteiset vaellusreitit kulkevat usein särkkäjonoja ja harjumuodostelmia pitkin.

Luonnontilaisessa metsämaisemassa metsäpeurat elävät vanhoissa metsissä ja koskemattomilla soilla, joissa hirviä ja susia on vähemmän, kuin nuoremmissa talousmetsissä.

GPS-pannoitettu metsäpeuravaadin kävelee järvenrantametsikössä

Kuva: GPS-pannoitettu metsäpeuravaadin. (Valokuva: Pekka Kilpeläinen)

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2400 yksilöä (tieto vuodelta 2014). 

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000