Metsähallitus

Palautusistutukset

Metsäpeura palaa Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen

Keskeinen osa MetsäpeuraLIFE-hanketta on metsäpeuran palauttaminen Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle. Palautusistutuspaikoiksi ovat valikoituneet Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistot.

Siirtoistutuksen sijasta puhutaan nimenomaan palautusistutuksesta - onhan kyseessä alkuperäisen eläinlajin palauttaminen alueille, joilla se on aikaisemmin esiintynyt. Suomenselän noin 1 300 yksilön kanta on saanut alkunsa yli kolme vuosikymmentä sitten tehdystä vastaavanlaisesta palautuksesta, joten onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Totutustarhoista luontoon

Palautusistutusten tukipilarin muodostavat Seitsemiseen ja Lauhanvuoreen rakennetut totutustarhat, joissa syntyviä metsäpeuroja vapautetaan niiden aikuistuttua. Mikäli kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, päästään ensimmäiset eläimet vapauttamaan vuonna 2019. Toiveena on, että viisivuotisen tarhausjakson päätyttyä molempien kansallispuistojen tuntumassa eläisi muutaman kymmenen yksilön kokoinen, kasvava metsäpeurakanta.

Totutustarhoihin siirrettiin ensimmäiset metsäpeurat marraskuussa 2017. Seitsemisen tarhassa on kuusi metsäpeuraa: neljä eläintarhoista tuotua vaadinta sekä Kuhmosta pyydystetyt villi hirvas ja vaadin. Lauhanvuoren totutustarhassa asukkaita on seitsemän: viisi eläintarhoissa syntynyttä vaadinta, yhden vaatimen keväällä syntynyt vasa sekä Kuhmosta pyydystetty villi hirvas. Hankkeen aikana molempiin totutustarhoihin tuodaan lisää sekä eläintarhoissa syntyneitä, että villejä metsäpeuroja. Villit metsäpeurat monipuolistavat aikanaan syntyvien vasojen perimän monimuotoisuutta.

Kuva: RanuaZoosta siirretty metsäpeuravaadin ihmettelee uutta ympäristöä Seitsemisen totutustarhassa. (Valokuva: Milla Niemi)

Metsäpeurojen siirroista kerrotaan yksityiskohtaisemmin Metsäpeurapäiväkirjassa.

Seitsemisen totutustarhalla on kokoa nelisentoista hehtaaria, ja Lauhanvuoresta tilaa löytyy kaksin verroin. Tarhat takaavat asukkailleen väljät oltavat, mutta eläimet tarvitsevat silti säännöllistä ruokintaa aitauksissa kasvavan syötävän lisäksi. Metsäpeurojen ruokalista koostuu lähinnä poronrehusta, lehtikerpuista sekä jäkälästä. Totutustarhoista vapautettavia eläimiä ei niitäkään jätetä oman onnensa nojaan, vaan niille järjestetään tarvittaessa tukiruokintaa totutustarhojen lähimaastoon.

Totutustarhat maastossa

Seitsemisen totutustarha rajautuu kansallispuistoon, ja Lauhanvuoren tarha sijaitsee kokonaisuudessaan puiston alueella. Lauhanvuoressa Ahvenlammin ohittavaan retkeilyreittiin tulee pieniä muutoksia, kun polku linjataan väliaikaisesti kulkemaan aidanvierustaa myöten. Vanhan tavoin myös uusi linjaus vie läheiselle Kaivolammille, josta löytyy tulipaikka. Retkeilyreitin linjaus on tarkoitus palauttaa ennalleen tarhausjakson päätyttyä.

Molemmille totutustarhoilla johtaa huoltotie, joka mahdollistaa muun muassa eläinten rehun kuljettamisen. Huoltoteitä ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu henkilöautolla liikkumiseen. Tiet on siksi puomitettu, ja totutustarhoihin pääsee halutessaan tutustumaan jalkaisin. Auto kannattaa jättää jollekin kansallispuiston merkityistä parkkipaikoista. Parkkipaikkojen sijainnit löytyvät kansallispuistojen kotisivuilta sekä Retkikartta-palvelusta. Aitausten sisäpuolelle harhautumista ei tarvitse pelätä: portit pidetään eläinten turvallisuuden varmistamiseksi lukittuina.

Vierailu aitauksella ei ole tae metsäpeuran näkemiselle - sekä Seitsemisen että Lauhanvuoren tarhat ovat niin suuria, että eläimet pääsevät halutessaan piiloon uteliaiden katseilta.

Totutustarhojen aitarakenteet muistuttavat päällisin puolin riista-aitoja. Rakenteilta kuitenkin vaaditaan paljon. Aitojen on paitsi pidettävä metsäpeurat sisällään, myös varmistettava, että esimerkiksi hirvet ja suurpedot pysyvät visusti ulkopuolella. Siksi aidoista on tehty tavallista riista-aitaa tukevammat, ja niitä kiertää kolmeen tasoon asennettu sähkölanka. Sähköistyksen tarkoituksena on estää suurpetojen pääsy tarhaan. Sähköisku on epämiellyttävä, mutta ei vaarallinen. Totutustarhojen ympäristössä on kameravalvonta.

Kuva: Totutustarhojen aitaverkkojen näkyvyyttä on parannettu keltaisella muovinauhalla. Tarkoitus on estää muun muassa metsäkanalintujen törmäyksiä aitaan. (Valokuva: Milla Niemi)

Merkittävä ponnistus

Palautusistutus on näkyvin yksittäinen osa MetsäpeuraLIFE-hanketta. Palautukset lohkaisevat noin viidenneksen hankkeen budjetista, eli hintalappua niille muodostuu miljoonan euron verran. Kustannuksia syntyy paitsi eläinten siirroista, myös esimerkiksi aitarakenteista, sekä totutustarhoissa elävien eläinten päivittäisestä ruokinnasta ja hyvinvoinnin seuraamisesta.

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus, poron luonnonvarainen ”serkku”

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 750 ja Suomenselällä 1450-1500 yksilöä,
Venäjällä Karjalassa enintään 2400. Lisäksi Arkangelissa ja Komissa elää yhteensä
nelisen tuhatta metsäpeuraa, mutta nykytiedon valossa ne ovat eri alalajin edustajia.

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2015): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000