Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva metsäpeura Rangifer tarandus fennicus ja tunturipeurasta R.t.tarandus kesytetty poro voivat risteytyä ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Risteytymisen katsotaan olevan uhka metsäpeuran perimälle. Alalajien risteytyminen ei ole toivottavaa porotaloudenkaan kannalta, koska risteymät ovat poroja hankalampia käsitellä.
Kainuussa metsäpeurat ja porot elävät rinnakkain. Niiden sekoittumisen ja risteytymisen ennaltaehkäisy perustuu suurelta osin poronhoitoalueen etelärajalle 1990-luvulla rakennettuun peura-aitaan, mutta myös aidan väärälle puolelle kulkeutuneiden eläinten poistamiseen sekä maastoseurantoihin. Pohjois-Pohjanmaalla sekoittumis- ja risteymäriski on uusi ilmiö. Se on seurausta Suomenselän metsäpeurojen levittäytymisestä poronhoitoaluetta kohti.
Vastuu metsäpeuran perimän turvaamisesta on ollut vuodesta 2016 lähtien Metsähallituksella. Työtä hoidetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella (Metsäpeuran perimän turvaaminen 2020-2022 -hanke). Aikaisemmin työstä vastasi Suomen riistakeskuksen Kainuun alue.
Metsäpeura
Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus
Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2300 yksilöä (tieto vuodelta 2021).
Katso levinneisyyskartta.
Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)