Metsäpeuran perimän turvaaminen

Suomen alkuperäiseen lajistoon kuuluva metsäpeura Rangifer tarandus fennicus ja tunturipeurasta R.t.tarandus kesytetty poro voivat risteytyä ja saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Risteytymisen katsotaan olevan uhka metsäpeuran perimälle. Alalajien risteytyminen ei ole toivottavaa porotaloudenkaan kannalta, koska risteymät ovat poroja hankalampia käsitellä.

Kainuussa metsäpeurat ja porot elävät rinnakkain. Niiden sekoittumisen ja risteytymisen ennaltaehkäisy perustuu suurelta osin poronhoitoalueen etelärajalle 1990-luvulla rakennettuun peura-aitaan, mutta myös aidan väärälle puolelle kulkeutuneiden eläinten poistamiseen sekä maastoseurantoihin. Pohjois-Pohjanmaalla sekoittumis- ja risteymäriski on uusi ilmiö. Se on seurausta Suomenselän metsäpeurojen levittäytymisestä poronhoitoaluetta kohti.

Vastuu metsäpeuran perimän turvaamisesta on ollut vuodesta 2016 lähtien Metsähallituksella. Työtä hoidetaan maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella (Metsäpeuran perimän turvaaminen 2020-2022 -hanke). Aikaisemmin työstä vastasi Suomen riistakeskuksen Kainuun alue.