Metsähallitus

Metsäpeurojen liikkumista Kainuussa ohjaavat sekä Kuhmon ja Suomussalmen kuntien rajalle eli poronhoitoalueen etelärajalle pystytetty peura-aita, että poronhoitoalueella Suomen itärajaa seuraileva poroesteaita. Peura-aidan tehtävänä on pitää peurat ja porot erillään. Paliskuntain yhdistyksen ylläpitämän poroesteaidan tarkoituksena on estää porojen pääsy Venäjälle. Samalla se estää metsäpeurojen pääsyn Venäjän puolelta Suomen poronhoitoalueelle.

Peura-aita rakennettiin vuosina 1993 - 1996 ja sitä parannettiin Metsästäjäin Keskusjärjestön koordinoimassa Life-hankkeessa 1998 - 2001. Samalla aitaa jatkettiin noin kahden kilometrin verran. Aita peruskorjattiin vuosina 2006 - 2009. Vastuu peura-aidan rakenteiden kunnossapidosta on Metsähallituksella. Aita tarkistetaan ja huolletaan vuosittain. Akuutit ongelmat, kuten esimerkiksi rikkoutuneet aitaverkot, korjataan mahdollisimman nopeasti.

Peura-aita on nykyisellään 90 kilometriä pitkä. Ihmisten liikkumisen aidan läpi mahdollistavat noin sata porttia ja veräjää. Lisäksi aitaan on tehty jalankulkijoita varten ylitysportaita MetsäpeuraLIFE-hankkeessa. 

Peura-aitaan on rakennettu kaikkiaan kahdeksan niin sanottua peuraestesiltaa eli karjasiltaa kohtiin, joissa aita risteää säännöllisesti liikennöidyn tien kanssa. Estesilloissa tavalliset, kiinteät siltakannet on korvattu harvalla putki- tai ritilärakenteella. Siltojen toiminta perustuu siihen, että sorkkaeläimet eivät mielellään lähde ylittämään liukkaita putkirakenteita, joiden alla on tyhjä tila. 

Metsäpeuroja ja poroja pääsee joskus läpi peura-aidasta avoimeksi jätetyistä porteista ja veräjistä, peuraestesilloista tai muista aidan aukkopaikoista. Eläimiä kulkeutuu aidan väärälle puolelle ympärivuotisesti, mutta erityisesti talviaika on osoittautunut haasteelliseksi. Peuroja saattaa myös jäädä ”jumiin” poronhoitoalueen puolelle; Venäjällä kesän viettäneet metsäpeurat pyrkivät joskus oikaisemaan poronhoitoalueen poikki kohti Suomessa sijaitsevia talvilaitumia. Vaikka peurat pääsisivätkin läpi poroesteaidasta, ne eivät välttämättä pääse enää läpi peuraesteaidasta, vaan jäävät poronhoitoalueen puolelle.

Peura-aidan väärälle puolelle päätyneet metsäpeurat pyritään ensisijaisesti houkuttelemaan pois poronhoitoalueelta esimerkiksi ruokinnan avulla ja peura-aidan portteja availemalla. Mikäli houkuttelu ei onnistu, voidaan eläimet poistaa ampumalla. Poistot tehdään Suomen riistakeskuksen myöntämällä poikkeusluvalla. 

Infolaatikko

Metsäpeura

Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus

Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2300 yksilöä (tieto vuodelta 2021). 

Katso levinneisyyskartta.

Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)

LIFE

Natura2000