Elinympäristön muutokset

Elinympäristömuutokset Suomessa

Suurin yksittäinen metsäpeurakantaan vaikuttava tekijä on ihmisen vuosisatojen kuluessa aikaansaama laajamittainen maisemanmuutos. Soita on kuivatettu, metsät on hakattu muutamaan kertaan, sähkölinjaa on vedetty tuhansia kilometrejä ja tieverkosto ulottuu erämaihinkin.

Metsäpeuralle riittävän laajoja, koskemattomia erämaisia alueita ei yksinkertaisesti enää ole peuran nykyisillä elinalueilla.

Ennen tehometsätaloutta parhaat hirvilaitumet syntyivät luontaisesti metsäpalojen seurauksena. Hirvet ja niitä saalistavat sudet keskittyivät näille alueille. Luonnontilaisessa metsämaisemassa metsäpeurat elivät vanhoissa metsissä ja ojittamattomilla soilla, missä hirvi- ja susitiheydet olivat alhaisia.

Nykyisin hirville suotuisia nuoria metsiä on kaikkialla talousmetsissä, kun taas metsäpeuran levinneisyysalueella suojeltuja vanhoja metsiä on murto-osa metsämaasta.

Voimistunut hirvikanta voi puolestaan ylläpitää vahvaa susikantaa. Metsäpeura ei lisäänny yhtä tehokkaasti kuin hirvi, joka usein synnyttää kaksosvasat. Siksi suurpetojen saalistus vaikuttaa nykymaisemassa metsäpeuroihin voimakkaammin kuin hirvikantaan.

Myös ojitukset ovat muuttaneet soita metsäpeuralle epäedulliseen suuntaan. Ojat ja ojanvarsien tiheiköt tarjoavat näkösuojaa saalistaville pedoille. Kanadassa luonnontilaisten nevojen on todettu parantavan peuravasojen elossa säilymistä.

Myös laaja tieverkosto ja muu infrastruktuuri pirstovat metsäpeuran elinympäristöjä.

Metsäpeuran on siis vain sopeuduttava nykymaisemaan. Tässä hitaasti lisääntyvällä lajilla onkin ollut taiteilua. Ruokaa yleensä riittää, mutta miten on muuten soveliaiden elinympäristöjen laita? Ovatko sopivat vasomiselinympäristöt jo täyteen pakkautuneita?

Elinympäristömuutokset Karjalan tasavallassa

Olemassa olevien vanhojen metsien säilyttäminen metsäpeurojen elinalueilla Venäjällä, esim. perustamalla niissä suojelualueita, on metsäpeuran suojelun kannalta hyvin tärkeää. Metsätalouden kehittäminen johtaa korjuukypsien metsien hakkuuseen, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti metsäpeuralle elintärkeiden jäkäliköiden tilaan.

Viime vuosikymmeninä Karjalan tasavallassa on avattu useita uusia kivilouhoksia. Pienen kokonsa vuoksi louhoksilla ei itsestään ole merkittävää vaikutusta eläimiin, mutta tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen louhoksen ympärille voi huomattavasti muuttaa metsäpeuroille tärkeitä elinympäristöjä. Tämä seikka on otettava huomioon louhosten perustamisessa. Lisäksi mm. rautateiden ja kanavien rakentaminen on vaikuttanut kielteisesti Karjalan tasavallan metsäpeuroihin.

Kuva: Voiko elinympäristöjen pirstoutuminen olla syynä siihen, miksi metsäpeura ei pärjää enää petojen kanssa? Kuvan lähde: RKTL.