Seitsemisen ja Lauhanvuoren totutustarhojen villit valtahirvaat siirrettiin helmikuun viimeisellä viikolla Ähtäri Zoohon. Tavoitteena on parantaa metsäpeuran eläintarhakannan perinnöllistä monimuotoisuutta. Näin eläintarhoissa syntyneitä metsäpeuroja voidaan myös tulevaisuudessa käyttää palautusistutusten kantaeläiminä.
Lauhanvuoren totutustarhasta vapautettu metsäpeuravaadin löytyi joulukuussa kuolleena kansallispuistosta. Ruokaviraston tutkimuksessa selvisi, että eläin oli käyttänyt kaikki rasvavaransa eli nääntynyt nälkään.
Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran ja sen lähisukulaisen poron risteytymistä voitaisiin ehkäistä Pohjois-Pohjanmaalle rakennettavalla peura-aidalla. Peura-aidan rakentaminen asutuksen ja muun ihmistoiminnan leimaamalle alueelle ei kuitenkaan ole yksinkertaista. Maa- ja metsätalousministeriö tekee päätöksen aidan rakentamisesta Metsähallituksen tekemän esiselvityksen pohjalta.
Lauhanvuoren totutustarhasta toissa vuonna vapautettu metsäpeuravaadin löydettiin kuolleena kansallispuistosta. Eläimessä ei ollut merkkejä ulkoisista vammoista, joten ruho kuljetettiin Ruokavirastoon kuolinsyyn selvittämiseksi.
Karstulan Aittosuon tuntumaan rakennetusta totutustarhasta heinäkuussa vapautetut metsäpeuravaatimet jäivät seudulle ja ovat liittyneet Suomenselän metsäpeurojen seuraan. Jos vaatimet vasovat ensi keväänä, merkitsee se onnistunutta geeninvaihtoa osakantojen välillä.
Metsäpeura
Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus
Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2300 yksilöä (tieto vuodelta 2021).
Katso levinneisyyskartta.
Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)
