Kevään ensimmäinen metsäpeuranvasa Seitsemiseen
Metsäpeurojen totutustarha Seitsemisessä sai uuden asukkaan, kun kevään ensimmäinen vasa syntyi tarhaan ilmeisesti torstain ja perjantain välisenä yönä. Lisää vasoja odotetaan lähiviikkojen aikana.
Metsäpeurojen totutustarha Seitsemisessä sai uuden asukkaan, kun kevään ensimmäinen vasa syntyi tarhaan ilmeisesti torstain ja perjantain välisenä yönä. Lisää vasoja odotetaan lähiviikkojen aikana.
Metsäpeurojen totutustarhalle Seitsemiseen etsitään innokkaita kesälomalaisia huolehtimaan tarhan asukkaista. Metsäpeurapaimenviikkojen tarkoitus on tarjota kiinnostuneille mahdollisuus tutustua metsäpeuraan ja osallistua konkreettisesti sen suojelutyöhön. Haku metsäpeurapaimenen pestiin käynnistyy tiistaina 7.5.2019 klo 12.
Kainuussa poronhoitoalueen etelärajaa seurailee 90 kilometrin mittainen peura-aita. Aitaa ei ole rakennettu maastoon ihmisten kiusaksi, vaan sillä on tärkeä tehtävä: pitää metsäpeurat ja porot erillään. Kaksijalkaisille kulkijoille ja ajoneuvoliikenteelle on tehty kymmenittäin portteja ja veräjiä. Niiden kiinnipysyminen on edellytys aidan toimivuudelle.
Lauhanvuoren totutustarha sai lisää villejä metsäpeuravahvistuksia maaliskuun alussa, kun sinne kuljetettiin poronhoitoalueelta pyydystetty vaadin vasoineen. Kainuulaiset metsäpeurat auttavat monipuolistamaan Lauhanvuoren tulevan metsäpeurakannan perimää.
Metsäpeurojen totutustarhat Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa saivat viime viikolla uusia asukkaita. Tarhoihin tuotiin villit metsäpeuraurokset eli -hirvaat Lappajärveltä Suomenselän metsäpeurakannasta. Näin taataan totutustarhoissa syntyville ja myöhemmin luontoon vapautettaville vasoille mahdollisimman monimuotoinen perimä. Pitkän aikavälin tavoitteena MetsäpeuraLIFE-hankkeessa on palauttaa metsäpeura sen entisille asuinsijoille Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle.
Metsäpeura
Tieteellinen nimi: Rangifer tarandus fennicus
Levinneisyysalue ja lukumäärät: Suomessa Kainuussa 800 ja Suomenselällä 2000 yksilöä, Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoissa palautusistutettuna n. 20 yksilöä. Venäjän Karjalassa enintään 2300 yksilöä (tieto vuodelta 2021).
Katso levinneisyyskartta.
Uhanalaisuusluokitus Suomessa (2019): Silmälläpidettävä (Near Threatened, NT)