Kaksi Karstulan Aittosuon totutustarhasta vajaa vuosi sitten vapautettua metsäpeuraa on jouduttu lopettamaan. Metsäpeurahirvaat olivat asettuneet asumaan talojen pihoihin. Lopetuksen hoitivat poliisin toimeksiannosta SRVA- eli suurriistavirka-apuvapaaehtoiset.
Viime keväänä viisi metsäpeuraurosta eli -hirvasta vapautettiin Aittosuolle puoli vuotta kestäneen totutustarhausjakson jälkeen. Hirvaat olivat syntyneet suomalaisissa eläintarhoissa. Vapautukset ovat osa Metsähallituksen koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta. Tarkoituksena on vahvistaa Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää, muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.
Hirvaat vapautettiin toukokuun puolivälissä, jotta ne ehtisivät opetella hankkimaan ravintonsa luonnosta kesäkauden aikana. Näin ei kuitenkaan kaikkien peurojen kohdalla tapahtunut, vaan kaksi laihtunutta hirvasta hakeutui alkutalven aikana toistuvasti tien 58 varrella sijaitsevien talojen pihoihin. Ruokaa etsineet eläimet alkoivat käyttäytyä välillä aggressiivisesti asukkaita kohtaan. Lisäksi toinen hirvaista joutui auton töytäisemäksi. Hirvaiden lopettamiseen päädyttiin ihmisten turvallisuuden takaamiseksi.
Lopettaminen on viimeinen vaihtoehto
Lopettamista lievempi ja toisessa tilanteessa ensisijainen ratkaisukeino olisi ollut hirvaiden karkottaminen. ”SRVA-vapaaehtoiset karkottivat näitä samoja yksilöitä tienvarresta ja talojen pihapiiristä jo kesällä”, kertoo MetsäpeuraLIFE-hankkeen projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja. ”Koska käyttäytyminen nyt toistui ja eläimet olivat silminnähden nälkiintyneitä, ei karkottaminen ollut tarkoituksenmukainen keino tilanteen ratkaisemiseksi.”
”Kävimme läpi myös mahdollisuuden pyydystää hirvaat elävänä ja siirtää ne takaisin eläintarhaan tai hankkeen toisiin totutustarhoihin, jotka sijaitsevat Seitsemisessä ja Lauhanvuoren kansallispuistossa”, Mykrä-Pohja lisää. ”Tähän ei kuitenkaan ryhdytty, koska eläinten käytöksestä liikenteelle ja paikallisille asukkaille aiheutuva turvallisuusuhka oli välitön ja vaati nopeaa reagointia.” Lisäksi kesyyntyneiden eläinten kuljettaminen ja vapauttaminen toisaalle olisi todennäköisesti vain siirtänyt ongelmaa.
Hankesuunnitelmaa tarkastellaan uudelleen Karstulan osalta
Vapautukset ovat osa Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa ja EU:n osarahoittamaa metsäpeuran suojelu- ja kannanhoitohanketta MetsäpeuraLIFE. Hankesuunnitelmaan on kirjattu, että metsäpeuroja vapautettaisiin Karstulan metsäpeurakantaa tukemaan vielä kahdesti vuosina 2020 - 2022, mutta nyt saadut kokemukset eivät ole erityisen rohkaisevia. ”Hankesuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet sitovat hankkeen toteuttajia, mutta tässä tilanteessa tarkastelemme seuraavan vapautuksen edellytyksiä ja toteutustapaa kriittisesti”, Mykrä-Pohja toteaa.
Lauhanvuoren kansallispuistossa ja Seitsemisessä parhaillaan käynnissä oleva metsäpeurojen palautusistutus on toistaiseksi sujunut hyvin, eikä Karstulaan vapautettujen kahden hirvaan lopettamisella ole siihen vaikutusta.
Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueen metsäpeurakanta sai alkunsa, kun kaikkiaan 16 Ähtärin Eläinpuistossa syntynyttä ja kasvanutta metsäpeuraa vapautettiin Maaherransuolle ja Sikosuolle vuosina 1989 - 1993. MetsäpeuraLIFE-hankkeessa tehtävien täydennysistutusten tarkoituksena on vahvistaa alueen kantaa ja parantaa sen perinnöllistä monimuotoisuutta.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sakari Mykrä-Pohja, Metsähallitus
p. 040 631 8527, sakari.mykra-pohja(a)metsa.fi
Kuva: Karstulan Aittosuon totutustarhasta vapautettiin toukokuussa 2019 viisi metsäpeurahirvasta. (Valokuva: Milla Niemi, Metsähallitus)
