Karstulan Aittosuon tuntumaan loppukesästä valmistuneeseen totutustarhaan tuotiin viikko sitten kolme metsäpeuraa. Tiistaina 11.9. asukaslukua täydennettiin vielä kolmella yksilöllä. Metsäpeurat vapautetaan luontoon lyhyen totutustarhausjakson jälkeen. Tavoitteena on vahvistaa tarhan lähialueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa.

Totutustarhaan tuotiin nyt kuusi aikuista metsäpeuraurosta eli -hirvasta Ähtärin Eläinpuistosta. Metsäpeurat päästetään vapaaksi muutaman kuukauden mittaisen totuttelujakson jälkeen. Ajatuksena on, että eläimet jäävät asumaan lähialueelle ja liittyvät myöhemmin osaksi paikallista metsäpeurakantaa.

Vapautusten tarkoituksena on vahvistaa Ähtärin, Soinin ja Karstulan alueella elävää muutaman kymmenen yksilön kokoista metsäpeurakantaa. Kanta on saanut alkunsa vuosina 1988 - 1993 niin ikään Ähtärin Eläinpuistosta tuoduista metsäpeuroista. Maaherransuolle ja Sikosuolle vapautettiin tuolloin kaikkiaan 16 yksilöä. Metsäpeura kuuluu Suomen alkuperäiseen eläinlajistoon, ja yhdessä tunturipeuran kanssa se on asuttanut aikoinaan lähes koko maata aivan eteläisimpiä rannikkoseutuja lukuun ottamatta. Karstulan seudulta metsäpeura hävisi tiettävästi 1800-luvun alkupuolella.

Nykyisen kannan geenipohja on kuitenkin kapea; kaikki metsäpeurat olivat peräisin vain kolmesta kantayksilöstä.

”Täydennysistutusten tärkein tavoite on monipuolistaa alueen metsäpeurakannan perimää, se kun on alkujaan lähtöisin ainoastaan yhdestä vaatimesta eli naaraasta ja kahdesta hirvaasta”, kertoo projektipäällikkö Sakari Mykrä Metsähallituksesta. ”Jatkossa totutustarhaan tuodaan myös vaatimia, mutta nyt sopivia yksilöitä ei ollut saatavilla.”

Muutaman kuukauden pituisia totutustarhausjaksoja toteutetaan vuoteen 2022 asti, yhteensä kolme kertaa. Tarkemmat aikataulut riippuvat muun muassa siitä, kuinka paljon metsäpeuranvasoja eläintarhoihin syntyy.

Rakenteeltaan totutustarha on samankaltainen Seitsemisen ja Lauhanvuoren tarhojen kanssa: 2,5 metriä korkeaa, tukevaa verkkoaitaa kiertää ulkopuolella kolmeen tasoon asennettu sähköpaimenlanka. Kooltaan Karstulan tarha on edellisiä pienempi, noin kuuden hehtaarin suuruinen. Muita totutustarhoja pienempään kokoon päädyttiin tarhausjaksojen lyhyemmän keston sekä tarhassa kerralla pidettävän pienemmän yksilömäärän vuoksi.

Totutustarhassa elävät metsäpeurat ruokitaan niille sopivalla pellettirehulla. Talvikuukausina tarhan asukkaat saavat myös lehtikerppuja ja jäkälää. Vapautusten jälkeen järjestetään tarvittaessa tukiruokintaa maastoon.

Täydennysistutukset ovat osa syksyllä 2016 alkanutta, Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoimaa EU-rahoitteista metsäpeuran kannanhoito- ja suojeluhanketta MetsäpeuraLIFE.

Metsäpeurojen kuulumisia voi seurata myös Facebookissa sivulla Metsäpeura - Forest reindeer >

Lisätietoja:
Projektipäällikkö Sakari Mykrä, p. 040 631 8527, sakari.mykra(a)metsa.fi

Tästä alkaa matka kohti Karstulan totutustarhaa. Nukutettu metsäpeurahirvas nostetaan kantopressun päälle Ähtärin Eläinpuistossa. Kuva: Milla Niemi / MetsäpeuraLIFE, Metsähallitus.